perjantai 17. kesäkuuta 2016

Lapset ja paska

Pääskyt ihastelevat ei niin paskan maan lippua.

Sanovat, että suhde paskaan muuttuu, kun saa lapsen. Totta se on. Monenlaista velliä ja pökälettä on tullut puolessa vuodessa vastaan, mutta yksikään niistä ei ole ollut ällöttävä. Sitä ennen ne oli ällöttäviä. Pahalta haisee kyllä, mutta silti sen nähdessään ilo on aina voittanut. Varsinkin alkuvaiheessa löysää sinappia sai pestä niskasta asti ja tuntui, että tätä riittoisampaa ainetta ei maailmassa olekaan. Nykyään, kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen, tulee enimmäkseen vastaan sellaisia kovia nökkösiä, kuin konvehteja. Voi kiitos!

Kiinnostaa varmaan ihan kauheasti? No ei se muakaan niin kiinnosta, mutta paskasta on tullut eri tavalla arkista ja se on lapsiperheissä puheenaihe. Ihan niinku lääkkeet ja suonikohjut sitten vähän myöhemmin. Ja tänne kun ne kirjoittaa, niin saavat kaverit olla rauhassa.

Paljon syntyy paskoja juttuja,  mielleyhtymiä, lauluja uusilla sanoilla ja kysymyksiä. Lady gagalla. Hakkaa vaippaansa, diaper beater. Jos kakastat - ja mä piiiii iii iiirrän piirrän kuvasi vaippaan, piirrän piirrän kuvasi vaippaan! Taas posket paukahti, tuli vaan cheekkejä. Pylly-yskä. Jos kakkaa ja kakkaa, niin onko mahdollista nousta keon päällä kattoon?

Jaa että onko matsien seuraaminen onnistunut ulkomailla yhtä hyvin kuin kotona? On, vähintään yhtä hyvin. Sanoisin, että eroa on kuin yöllä ja dingolla, eli melko vähän. Tahtoisin selittää, mutta vaimo odottaa. Sä olet mulle unelmaa, mutta maailma on potta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti